Läpi verhojen tuuli puhaltaaMä mietin sua ja miten aika kiitääPerhonen laskeutuu mun iholleOlit aina siinä
Sillon ku en luota enää kohtaloonSillon ku must tuntuu, et mun pää hajooKun kuljen läpi myrskyn enkä nää valooSä seuraat, ja mä tiiän etten yksin oo
Yeah, huhBäkkärin läpi äkkii takas makaa hotellilleRäppärin unelma, kuudes vuodessa mä toteutin senMut nyt nää aamut tuntuu kolarilleKu jotain pahaa tapahtuu, nii mä oon vaa silleeMä kaipaan asap takas hengaa taas Kuokkalan kirkon ostarilleMopon renkaita poltettiin kunnes irtos kilvetNyt ku sua ei ole, nii kaipaan takas sinneMul on niin ikävä
Niin monii päivii, etten pysty lähtee mihinkääAhistaa niin paljo, et helpompi pysyy sisälläKorvat tinnittää, mä kuulen pelkkää kovaa ininääMitä jos tää tunne ei lopu ikinä, mut sit mä nään
Läpi verhojen tuuli puhaltaaMä mietin sua ja miten aika kiitääPerhonen laskeutuu mun iholleOlit aina siinä
Sillon ku en luota enää kohtaloonSillon ku must tuntuu, et mun pää hajooKun kuljen läpi myrskyn enkä nää valooSä seuraat, ja mä tiiän etten yksin oo
Sä aina sanoit: "Tee sun juttuu Lauri, osaat senSe ei saa muuttuu, vaikka mitä tulis kohalle"Miten must tuntuu, että hukas kaikki osasetValo sammuu, takas alkuun täältä osaa enSiks mä pyydän, äiti, laskeudu mun olalleJoo, viel on tyyntä, mutta tiiän, että kohta eiIso vastuu annettu on nyt sun pojallesJa se sun herkkyys asuu mussa, ilman muuta saatte siitä osanne, huh
Läpi verhojen tuuli puhaltaaMä mietin sua ja miten aika kiitääPerhonen laskeutuu mun iholleOlit aina siinä
Sillon ku en luota enää kohtaloonSillon ku must tuntuu, et mun pää hajooKun kuljen läpi myrskyn enkä nää valooSä seuraat, ja mä tiiän etten yksin oo
Sä oot mun perhonenLennät rinnallani uuteen aamuunMun oma perhonenNostat ylös ku mä meinaan kaatuu